Vähemmän siistiä onkin sitten odotella kamoja saapuvaksi Suomesta. Muuttofirman köpö on vaan jatkuvasti sitä mieltä että joo tuodaan tuodaan tässä joskus. Viikon lopulla meinaamme kuitenkin lyödä nyrkin pöytään ja ärähtää, että tämmöisesti vitkuttelusta ei ollenkaan ollut sopimusta solmiessa puhe, ja jos ei kuormaa ala näkyä niin pitää vähän neuvotella kyllä loppumaksun suuruudesta sitten, kun maksetaan tässä sitten vuokraa kämpästä jossa ei voi asua kun siellä ei ole *mitään*. Että näin näillä main.
Kivempiin aiheisiin:
Halloween vilahti jälleen tutussa turvallisessa suomalaisseurassa. Käytiin katsastamassa Berliinin korkein ei-ihmisen tekemä paikka eli Victoriaparkin kukkula ja siellä oleva muistomerkki (jäi kyllä vähän epäselväksi että minkä muistoksi tämä nyt oikein oli pystytetty):
...ja itse muistomerkki
Pikaisen pussikaljoittelun (ja Halloween-keksittelyn :)) jälkeen siirryimme sisätiloihin syömään jotain nepalilais/intialaista safkaa, joka oli ihan ookoo mutta ei tajuntoja räjäyttävää.
Sen jälkeen vielä odottelimme päivän pääeventin eli baari Zyankalin aukeamista jossain tusina-drinkkipaikassa jossa oli kylmä ja drinkit hinnoissaan sekä musiikki kauheaa. Mutta tulipahan käytyä.
Sitten suuntasimme siis bar Zyankaliin, joka on pieni kellaribaari jossain päin Kreuzbergia (ja ilmeisesti myös Möckernbrücken U-bahnin lähettyvillä...). Sisustus upeaa gootti-luuranko-ruumisarkkuhärpäkettä (ei vain Halloweenin kunniaksi!), musiikki ok kunhan ensin päästiin eroon paikan pitäjän M.A Nummisen levystä (vissiin tunnisti että ollaan suomalaisia... joo eka biisi ihan hauskaa hahhahhaa mutta koko levy...not so much. M.A. vaan on huono!) Halloweenkeksilahjuksilla saatiin musiikkikin sitten kyllä vaihtumaan. Paikan oma Zyankalibräu eli 8,5% ruskea varsin hiilihapoton kalja nousi nuppiin siihen malliin että loppuilta päättyi baarin jälkeen melko lyhyeen hennon huonovointisuuden yllättäessä ;). Mutta hauskaa oli silti, ja baaria voin lämpimästi kaikille suositella, mutta varoituksen sana tosiaan tujusta talon oluesta!
Kyltti opastaa verenluovutukseen
Ruumisarkku-pöytä muumioineen
Tallillakin sain jälleen käytyä. Tällä kertaa testin kohteena oli herra Stolpmannin keskiviikon iltatunti. Porukka vaikutti mukavammalta (sennutätejä, suunnilleen mun ikäluokkaa ja vähän vanhempia) mutta edelleen harrastettiin osastossa ratsastelua :(. Kysyin tästä opettajalta ja hän tuumasi että ainakin kaikilla hänen tunneillaan ratsastetaan osastossa. No, ei kai se niin paha loppupeleissä ole: alussa kuitenkin verkataan reilun aikaa ravissa ja laukassa omia hommia, ja lopussa saa tehdä kans sitten hetken omia ennen kun lopetetaan. Ja en mene sen narttuopettajan tunnille kyllä vaikka siellä saisikin omia kuvioita harrastaa. Mieluummin edes suunnilleen ookoo kokemus kuin tippa linssissä tunnin jälkeen itsetunto maassa open karjuttua naama punasena jotain josta ei vaan ymmärrä. Että jatkamme siis tätä rataa.
Tällä kertaa hepestinä oli vissiin joku 8-9 vee ex-suomalainen (!) hyppyheppa Lennon joka oli varsinainen luonne, ensin oikein mukavaa kaveria karsinassa, sitten kovasti olisi halunnut hampailla tehdä tuttavuutta, ja selästä käsin melkoinen änkkäpänkkä, varsinkin alussa testasi kyllä reippaasti että ai pitikö jotain. Muutenkaan ei olisi saanut ohjia kyllä juuri ollenkaan olla kädessä kun heti piti päänheilutuksella alkaa protestoimaan. Pätkiä ihan ookoo välillä mutta vaatii lisää treeniä ;). Vähän isot askeleet mutta ei mitään järisyttävää. Mal sehen, mikä elikko ensi kerralla alle tulee - toivottavasti ei ainakaan tunnilla mukana ollut kimo poni joka hyppi pystyyn ja protestoi lähes koko ajan jos piti tehdä jotain muuta kuin juosta jonkun toisen hepan perässä. Mutta Lennonilla ei tarvinnut sentään pitää sivuohjia! Martingaalit sillä kyllä oli, mutta vähän edistystä kuitenkin...
Ilmoittelenpa taas, kun muuttotilanne etenee johonkin suuntaan tai jotain muuta jännää tapahtuu. Tänä iltana kaverin luo katsomaan Mauerfallin juhlallisuuksia telkkarista (ei huvita mennä sateessa satojen tuhansien kanssa parveilemaan kaupungille) ja huomenna vihdoin tukanleikkuu, jipjip!
Iloista syksyä <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti