Tapaamisia ja hevostelua

Tällä viikolla tuntuu että en ole tehnyt yhtään mitään, mutta silti on tullut tehtyä vaikka mitä ;). Keskiviikkona kävin hukkareissun taas Weddingissä, olisin yrittänyt viedä sitä Freizügigkeitbesceinungia (mikä lie ikinä onkaan) VHS:n toimistoon että olisin saanu kympin siitä kielikurssin ilmottautumismaksusta takas ja päässyt siihen "integraatiokurssiputkeen" mistä jo aiemmin mainitsin. Vaan toimistohan olikin auki Montag und Donnerstag eikä suinkaan Montag bis Donnerstag niinkuin muistelin... No, metroilu avartaa ja sitä rataa. Ilahdutetaanpa teitä vaikka sitten kuvalla Osloer strassen metroasemasta:


Välihuomio: Kalja on täällä muuten naurettavan halpaa, niinkuin viinikin. Ravintolassa ei kannata ostaa vettä tai mehua/limsaa kun kalja on paljon halvempaa. Mutta pitää silti yrittää rajottaa ettei aivan palloksi tule...



Eilen tuli taas tavattua uusi jäsen suomalaisista Berliininvalloittajista. Käväistiin kahvilla Cupcake Berlinissä ja voi vitsi että olikin sulonen paikka. Muffinssi itsessään ei ollut mitään maailmoja räjäyttävää, mutta taas tuli nähtyä että joo, kyllä miekin ehkä joskus voisin kakkukaupan lyödä pystyyn, oisin nimittäin helposti osannut tuommoisia muffinsseja tehdä mitä kaupassa myytiin. Mutta täytyy tuonne silti mennä toistekin, jotain toista mufettia maistelemaan, nyt söin tommosen suklaisen jossa oli vielä Oreo-keksimuruja kuorrutteessa. Vähän liinan voista oli kreemi meikäläisen makuun mutta Jenkki tuo puodin on perustanut niin ehkä nuo oli sitten Jenkkimakuun juuri sopivia. Tapaaminen oli oikein kiva ja jatkoa seuraa :)



Tällä viikolla on käyty kämppiäkin katselemassa. Yksi olisi aivan supermukava, ainut mutta on, että siinä ei ole kunnon keittiötä, on vain liesi ja tiskipöytä. Eikä pesutupaa, joten pitäisi ostaa jääkaappipakastin, tiskikone ja pesukone. Hmmh. Katteltiin käytettyjen vermeitten hintoja ja ei ne ihan missään tähtitieteellisissä sfääreissä liiku, joten ehkä jopa olisi varaakin niihin. Kun tuon kämpän vuokrakin oli vielä varsin halpa. Parvekekin puuttuu kyllä... No, sunnuntaina on taas yhden kämpän näyttö, peukut pystyyn että se on vielä ihanampi kuin tuo edellinen (siellä on keittiö!) ja ne suostuu sen meille antamaan.

Olen myös reippaillut hevostelun merkeissä tällä viikolla ekaa kertaa. Käväisin siis Grunewaldissa olevassa Dressurstall Eichkampissa. Tunti meni matkaan mutta oli hauskaa katella ikkunasta muuttuvia maisemia. Grunewaldia lähestyessä alkoi nimittäin näkymään aivan jumalattoman makeita kartanoita. Tuonne täytyy kyllä joskus tehdä ekskursio ihan vaan jo talojen ihmettelynkin takia.


Söpöinen Grunewaldin S-bahn-asema, jolle ei kyllä tällä hetkellä kulje yhtään junaa kun täällä on tuo S-bahn-verkosto ihan hätätilassa kun junissa on todettu niin paljo vikoja että suurin osa on pitäny vetää pois liikenteestä...


"Tallibussi"
Mutta siis: ratsastamaan. Menin April-nimisellä heppasella, meitä oli tunnilla mun lisäksi kaksi. Enhän mie mitään vielä saksankielisesti heppailusanastosta ymmärrä/muista, mutta kyllä ope sai suunnilleen vissiin kerrottua englanniksi sen mitä pitikin. Aika kummallista oli kyllä, täällä (tai ainakin tuolla) ilmeisesti on ihan yleistä että ratsastetaan aina sivuohjilla (siis semmosilla jotka menee kuolaimien kautta satulavyöhön molemmin puolin satulaa), ei niillä niitä heppoja mitenkään pakettiin vedetty mutta silti oisin kyllä huomattavasti mieluummin mennyt ilman. On vaan kuulemma "helmpompaa nähdä miten ratsastaja ratsastaa" noiden vermeitten kanssa, mistä kyllä nyt en ole ollenkaan samaa mieltä. En nyt viittiny alkaa väittää vastaankaan, mutta ens kerralla ehkä vois kysyä että saisko mennä ilman. Tietenkin nuo on niin urautunu niihin sivareihin että jos ne otetaan pois niin kaahottavat vaan pää taivaissa ihan siitä ilosta että niin voi tehdä.

Tunnilla ei juuri tehty kyllä yhtään mitään. Ei menty ees samaan suuntaan, vaan kaikki kuupoili niinkun halusi, kaksi muutta tytsää kyllä olivat melko lailla aloittelijoita, ja suurin osa tunnista menikin siihen, kun ne yritti saada heppojaan laukkaamaan... Jotain loivaa kiemuraa ja semmosta "tuplakiemuraa" (pitkän sivun alusta pikkukiemura keskelle ja takas pitkän sivun keskellä, ja toinen samanmoinen ennen seuraavaa kulmaa) tehtiin pari kertaa, ja en tiiä oliko niillä jotain muitaki kuvioita mutta ne ei mulle saakka ainakaan välittyneet. Maneesiin oli tuotu vissiin aika vasta uus pohjahiekka joka oli ihan sikamaisen raskas ja syvä varsinkin keskeltä, kävi kyllä hepparukkaa sääliksi. Kovasti oli tahmea ja etupainoisen oloinen tämä meikäläisen hepesti ja raipasta ei välittänyt kyllä aivan yhtään, kannuksia en saanu laittaa jalkaan vielä ekalla kerralla, toivottavasti ensi kerralla jo sitten, reagoi nimittäin aikalailla ainoastaan kantapäillä potkimiseen eteenpäinvievänä apuna. Kyllä se lopputunnista liikkui jo välillä ihan kivasti, mutta kädet tuli kyllä kipeiksi kun joutui hepan päätä kannattelemaan. Ohjeita mitä sain oli lähinnä että istu suorassa, nyrkit kiinni (ilmeisesti ratsastan ihan kädet auki, wtf...) ja katse ylös eikä hevosen niskaan. Kaikkihan tämä oli toki ihan tuttua ohjeistusta, näissä ne mun ongelmakohdat juuri on, että hyvä sinänsä. Jotenkin vaan pitäis saaha tuo hepsu pois tuolta käsistä, kovasti yritin nyrkkejä puristella ohjien ympärillä puolipidätteiksi ja välillä menikin ihan jees...

Mutta kaikenkaikkiaan aika outo kokemus, vaan niin kai se aina uudessa maassa. Ens viikolla meen kuitenkin vielä uudestaan ja samalla hepalla, katsotaan sitten sen jälkeen jos testais jotain toista tallia kun tuolla ei ilmeisesti ollut iltatunneilla paikkoja, ja mieluummin kävisin kattoon, että meneekö tosiaan kaikki jokapaikassa sivuohjilla :/.


Kuvia en ehtinyt kovin vielä ottaa ja heppakin jatkoi toiselle tunnille niin siitäkään en ehtinyt kuvaa saada. Ensi viikolla sitten... Tässä kuitenkin yksi tallirakennuksista, näitä oli 4 samanmoista missä hepestit eleli. En tiedä missä lie tarhat kun ei niitä näkynyt, eikä kaikissa talleissa ollut heppoja, että kai ne jossain ulkoileekin... toivottavasti.

Tänään sain jopa rohkaistua taas itseni puhelimen ääreenkin ja soitin sinne hiton Trinity Concertille että missä saatanassa mun Prodigy-lippu on. No, ne sano että se tosiaan on palautunu takas sinne ja että saa tulla hakemaan toimistolta, jolloin saan myös Prodigy-julisteen kaupan päälle :D. Hah! Saa nähdä tuleeko julistetta, mutta lipun menen silti hakemaan huomenna. Greatness!

Nytpä tästä viikonlopun viettoon, illalla ohjelmassa kaveripariskunnan kanssa ulkonasyöpöttelyä toivottavasti yhdessä arabialais/whatever-ravintolassa, huomenna shoppailua ja illalla Samulin työporukan kanssa grillibileet, sunnuntaina kämpän näyttö ja saa nähdä mitä muuta keksitään. Tolle Wochenende tai jotain, ei varmaan mennä oikein mutta ei haittaa ;). Tschüs!