Hiljaiseloa

Syksy tulee vauhdilla ja sen mukana kylmyys, tuuli ja sade. Plääh. Ja superplääh varsinkin kun ei ole lämpimiä vaatteita vaan pitää lähinnä pistää koko vaatekaapin sisältö päälle aina ulos mennessä. Tahtoo omat tavarat! Tahtoo omat vaatteet! Mutta sitä ennen pitäis löytyä kämppä. Tähän mennessä ollaan käyty katsomassa kahdeksaatoista kämppää (!), kahteen on laitettu hakemus, mitään ei oo (vielä) kuulunu eli toivo elää mutta myös etsintä jatkuu. Huoh... alkaa todellakin puuduttaa jo tämä, tahtois vaan löytää ja saada jonkun mukavan kolon mihin vois omat tavarat tuotattaa ja alkaa jo vähän niinkun oikeasti asumaan täällä. Vaan ehkä sitä jossain välissä....

Ratsastamassa kävin ekaa kertaa uudella tallilla nyt ryhmässä, ja oli huomattavasti vähemmän kammottavaa kuin viimeksi. Heppa oli sama -94 syntynyt aika jäykkä tamma Girl ja taas mentiin sivuohjilla, mutta ilmeisesti se on lähinnä täällä hevoskohtaista, tämä kun tykkää kuulemma juosta pää taivaassa ja kipeyttää selkänsä eikä tehdä mitään järkevää. No, ois se ehkä kulkenut ilmankin. Mutta ehkä ens kerralla jo voi kysyä että voisko nämä saatanan laitteet nyt ottaa pois. Tai ehkä ens kerralla ois joku toinen hevonen.


Girl-hepetsi
Tunti sinänsä oli myös aika mielenkiintoinen... alussa käveltiin ja ravailtiin ja laukattiin omaan tahtiin (käynnissä EI SAA olla uralla, ravissa ON PAKKO olla uralla... gaah. No sai siellä nyt ympyröitä yms tehä mutta uralla oli pakko pysyä.). Sitten mentiinkin possujunaosastossa lähes lopputunti, siinä sitten ravattiin, tehtiin voltteja, radan poikki ratsastuksia, etuosakäännöksiä pari ja vähän (aika hirveää mutta silti kehuja saanutta) käyntiväistöä. Ei sentään laukattu osastossa, siitä nyt ei ois tullu kun sanomista. Lopputunnista sitten taas laukattiin erikseen. Olin siis tällä kertaa toisen miesopen tunnilla, joka oli huomattavasti sympaattisempi kuin se biatch mikä viimeksi yritti meikältä nöyryyttää ratsastushalut pois. Saattaa kyllä olla että en sen tunnille enää ikinä mene. Varmaan ehkä osaa opettaa paremmin kuin tuo mies ja kiinnittää enemmän huomiota asioihin, mutta mitäpä hyötyä niistä ohjeista on jos a)niitä ei tajua, b)toisella menee hermot kun ei tajua ja c)alkaa vaan vituttaa ja haluaa lopettaa koko leikin kesken. Eikö tämän pitäs vissiin olla ihan kiva harrastus kuitenkin? ;)


Maneesi. Huomatkaa ihana gramaanikiskottu hepo kuvassa... Vai onko ne gramaanit mitkä menee vyöstä kuolaimen kautta käteen toisiksi ohjiksi? Mie en tiiä näistä apuvälineistä oikeen mitään...


"Pyöröaitaus" eli juoksutusrinkula


Tallinpihaa. Rakennuksia ympäröi koko pihaa. Yksäreitä on siis aika reilusti. Ja on muuten tosi komeita, isoja hepoja! Kuola valuen katsoin yhtäkin jytkylää kun samaan aikaan sitä emäntänsä ratsasti. Ja ilman mitään sivu/apuhärdellejä ja näytti aikas hienolta menolta. Ei täällä kaikki siis mitään apuremeleitä käytä...


DB:n salainen talliboikotti: just tietenkin tallien lähellä olevat S-bahniasemat on suljettu. Figures...

No, seuraavalla kerralla taas lisää tarinaa, ja yritän varata semmosen tunnin missä ei mennä possujunassa. Ja siis osasto on auf Deutsch Abteilung. Jos jotakuta kiinnostaa ;)

Muita kuulumisia: saksankurssi etenee hiiitaaaaaasti. Kauheaa nysväämistä jokaisen pikkuasian parissa kun ihmisille vaan ei mee jakeluun vaikka tuhat tehtävää tehtäisiin ja miljoona kertaa kerrattaisiin. No, oppiipahan ainakin, vaikka onkin aika turhauttavaa suuren osan ajasta. Mutta näillä mennään, kalliimpiin kouluihin ei ole varaa ja mitä oon kuullu kokemuksia niin ei se nyt muuallakaan niin huima tuo tahti ole, varsinkaan tällä Grundstufe- eli perustasolla, sitten kun pääsee Mittelstufelle niin alkaa vähän jo edetä, ehkä siksi että sillon tippuu pois nuo jotka vaan ei pysy mukana.

Muuten tänne ei sitten kuulukaan mitään kummempaa. Eilen käväisin parin suomalaisen blogaajatytön kanssa kahvittelemassa ostoshelvetti-Alexassa kun oli vähän kiire ja ulkona ruma ilma niin ei jaksanut raahautua muualle. Käytiin sikahintaisessa jätskibaarissa josta sai myös muuta evästä. Avaramaiju missasi mun synttäribileet niin tarjosi sitten ihanan Apfelstrudelin <3. Täytyy kyllä sanoa, että täällä osataan laittaa tarpeeksi "lisukkeita" kakkuihin: tämä ihanuus uida-löllötti paksussa vaniljakastikkeessa (suklaaraidoin!) plus kyljessä oli vielä kaksi palloa vaniljajädeä.

Kannattikin tämän mässäyksen jälkeen käydä jumpassa: perjantait on huippuja The mustan miehen jumppia (se ei siis ole vain sijainen ilmeisesti!!), steppi oli **niin vaativa** sarja että oikeesti olin aivan kärryn reunalla tippumaisillaan mutta loppumetreillä sinnittelin kyytiin ;). Aivan mahtavaa siis, kun vain sai juonesta kiinni. Ei juuri odoteltu, selitelty eikä helpotettu. Tämmöstä lisää!

Kohta alkaa myös melko hektinen viikko kun Äippä tulee kylään sunnuntai-torstai, ja sitten Heidi ja Timo torstai-tiistai. Ja Samulilla töissä samaan aikaan milestone-viikko eli paljon töitä. No, jospa sitä hengissä selvitään ;). Ja kiva kun on menoa ja meininkiä! Tänään jo alotellaan parin ystäväpariskunnan kanssa, mennään Absinttibaariin ja sitten syöppäilemään jonnekin kivaa paikkaan Prenzlauerbergiin. Hauska ilta tiedossa siis! Mutta sitä ennen vielä yksi kämpäntsekkaus. Wish us luck!