Byrokratiahelvetti ja muita kuulumisia

Lähiaikoina eniten mieltä vaivannut asia on oman vuokrakämpän löytäminen. Niinkuin aiemmin jo kirjotin, pari potentiaalista on löytynyt, toista ei saatu kun kieltäydyttiin maksamasta reilua 400 euroa keittiön kaapeista ja parvisängystä, mutta toiseen käytiin laittamassa hakemus viime viikolla. Kuka luulee, että vuokrakämpän hankkiminen on ihan simppeli toimenpide saa kyllä miettiä uudelleen. Kämppiä sinänsä on tarjolla kyllä ihan hurjasti, mutta suurin osa on välitysfirmojen välittämiä, joissa pitää sitten maksaa provikkaa. Ja siihenhän meillä ei ole varaa. Ollaan siis katseltu semmosia "ihmisten itsensä" tarjoamia asuntoja. Mutta sekään ei tietenkään vielä tarkoita että tarvitsisi vain miellyttää asunnossa asuvaa tyyppiä. Asunnot on ilmeisesti lähes kaikki jonkun toimiston tms. vastaavan omistamia/hallinnoimia, ja eri toimistot sitten vaatii erilaisia todisteita siitä, että on kelpo ihminen, jotta asunto irtoaa.

Samuli kävi siis urheana poikana byrokratiahelvetin kimppuun. Täti oli sanonut puhelimessa, että ei voi etukäteen mitenkään sanoa, että mitä papereita sinne toimistoon pitää ottaa mukaan. Firman assistentti joka meille näitä puheluja hoitaa, epäili että tarvitsee Schufan, joka on eräänlainen luottotietoselvitys (joka on ihan täyttä fuulaa koska siihen ei oteta huomioon kuin Saksassa tapahtuneen luottotietohommelit. Me voitas olla vaikka mitä luottopakolaisia Suomesta ja nämä ei tietäis siitä mitään) ja kolme edellistä palkkakuittia. No, Samuli meni näiden kanssa. Palkkakuitteja ei tarvinnu (vaikka täti ilmeisesti oli nyökkäilly ihan hyväksyvästi Samulin palkalle :D), mutta pitäis olla kopio työsopparista, ja Schufakin oli vääränlainen (WTF?? Monenkolaisia niitä nyt voi olla? Ilmeisesti monenlaisia...) Lisäksi tarvitaan tämän kämpän omistajalta joku lappu siitä, ettei olla sille mitään velkaa vuokrista tms. Känpän omistaja sanoi, ettei voi meille lain mukaan semmoista kirjoittaa kun me ei olla tässä vuokralaisina vaan Samulin firma. Niinpä tietenkin. No, tuloksena siis tästä kaikesta säädöstä se, että Samuli jätti hakemuksen kämpästä, ja mennään tällä viikolla takaisin uuden Schufan, työsopparikopion ja Firman kirjoittaman lapun kanssa, jossa lukee että firma vuokraa tätä kämppää ja että ei ole maksamattomia vuokria. Huuh. Sitten vaan laitetaan sormet ristiin ja toivotaan. Ainiin, ja tällä toisella käyntikerralla on sitten oikeen säädetyt ajat, oliko että ti-aamupäivällä ja to-iltapäivällä, ja tällöin pitää jutella myös sitten asunnon omistajan kanssa. Että kaikkea sitä! Katsotaan miten käy.

Viikon ohjelmaan tällä viikolla kuuluin myös leivontahommat: suomalaista pullaa!! Vähänkö tuli nameja korvapuusteja, vaikkakaan Karstadista löytämäni kardemummajauhe ei oikein mihinkään maistunut kun oli niin hienojakoista, pitänee ensi kerralla laittaa vähän reilummalla kädellä. Kämpässä ecuadorilaisen Rickin vieraina oleva kaveri ja sen äiti (muori joka siivoaa koko ajan!) rakastui leivonnaisiin ja halus reseptin, että ei ne ihan vissiin munilleen sitten menneet muidenkaan mielestä. Namismaiskis vaan :)

Perjantaina kävin taas uudemman kerran ratsastushommissa. Vieläkään en päässyt sivuohjista eroon (kai ne nyt saa itse päättää mitä niiden hepoilla on päällä...) mutta kannukset sain jo laittaa jalkaan. Heppa olikin huomattavasti kivempi kuin viimeksi, liikkui kyllä edelleen varsin painavana välillä mutta väliin tuli kivempiakin pätkiä ja oli ihan kivasti avuilla. Silti kyllä haluan mennä johonkin missä ei tartte mitään apuohjia vääntää päälle, mutta mukavuudenhaluisena varasin vielä ens perjantaille tunnin samasta paikasta, on nimittäin melko kätevää (ja varmaan aika harvinaista ehkä) että ratsiope puhuu ihan hyvää englantia ja jopa suostuu sitä käyttämään. Opettelis siis tuolla nyt vähän aikaa ratsastussaksaa ja kattos sitten uudestaan. Eihän tämä nyt mikään ihanneratkaisu ole, mutta saa kattoa. Jännityksellä odotan ens perjantain iltatuntia, jospa siellä olis jo joku "oikea" ryhmä eikä vaan randomtyyppejä niinkun täällä aamuisin on ollut. Vähän kyllä alkaa jo epäilyttää semmoinkin, että kun Saksassa kerta on sen verta halpaa ilmeisesti pitää hevosta tai ylipäätään ostaa semmoinen, niin ratsastuskouluissa ehkä ei käy kuin semmoiset "satunnaisharrastelijat" jotka käy humputtamassa silloin tällöin ilman mitään varsinaisia tavoitteita. Toivon olevani väärässä, mutta tämä jää nähtäväksi... Taaskaan ei tunnilla tehty juuri mitään (kiemurauria joo, ja sitten piti pienentää ja suurentaa ympyrää), enkä tajunnut laukata toiseen suuntaan ollenkaan kun täällä tosiaan saa mennä ihan mihin suuntaan vaan huvittaa eikä suunnanvaihtoja sanota (aika jännä, luulis että täällä ois ollu enemmän "sotilaallista" meininkiä että ois tiukat säännöt että mitä tehhään millonkin. EI vissiin sitten). Mutta jäi kuitenkin paljon parempi mieli tunnista kuin viimeksi ja opekin kehui, ja muistutti vaan että sanon aina jos en ymmärrä saksaksi ohjeita niin hän yrittää englanniksi. Nyt sain kaakkeroisestakin kuvia vähän, April-tamma on tosiaan hän, vähän lihakseton selästä ja kaulasta (mikä ehkä selittää miksi se on niin raskas eikä oikeen haluaisi itseään koota...) mutta ihan hauska hepesti. Vähän jokseenkin lämppäriravurinäköä.



Löydettiin muuten ehkä paras intialaisravintola ikinä! Tuossa meitä vastapäätä on semmonen paikka kuin Kashmir, missä kyllä palveluhalukkuus tai ystävällisyys ei päätä huimaa mutta mein Gott mitä Palak Paniria eli pinaattisössöä kermajuustolla. Omnnom. Annoksen hinta 4,90, eka kerralla saatiin vielä tingattua samaan hintaan sekä riisi että Naan kun ruokalistassa lukee selkeästi Reis und Brot ja kaikissa liharuoissa Reis oder Brot.. Pitää alkaa kiristään joka kerta, toisella kertaa ei tullut automaattisesti ainakaan samaan hintaan eikä jaksetta alkaa tapella kun iso olut, kaks pääruokaa, kaks Naania ja mangomehu maksoi yhteensä reilun 16 euroa.. ;) Tästä saattaa tulla tapa että käydään tuolla. Omnomnom...

Perjantain iloihin kuului vielä Body Style -jumppa. Oli melkoisen hyvän näköinen ja melkoisen musta mies valkoisissa kuteissa pitämässä, ilmeisesti kuitenkin joku sijainen. Veti puolet ajasta englanniksi ja vähän ranskaksikin välillä, oli aika hauska tyyppi. Mutta vielä hauskempaa oli laite, jolla tehtiin harjotuksia: semmonen ihmeellinen flexikeppi, jossa keskellä kumiosa mistä pidetään kiinni, siitä lähtee sitten tikku kumpaankin suuntaan ja tikkujen päässä vielä kumipallot. Ja tätä sitten piti vaan pitää kiinni siitä keskeltä ja saada ne päät heilumaan ilman että niitä mitenkään "heilutti", vaan siis pistää vaan liike-energia käyntiin ja pitää lihaksilla siitä ote niin, ettei tanko pääse heiluttamaan naista. Meleko vaikiaa selittää ja kyllä nauratti tehdä, välillä meni tosi hyvin mutta välillä sai vaan muutaman "heilutuksen" aikaan ennen kuin meni rytmi sekasin ja alkoi koko tyttö heilumaan :D. Ja oli tehokasta! Sehr interessant, sage ich.

Lauantaina mentiin käymään Suuressa Saatanassa eli Ikeassa. Ei vaan, oikeesti olen kyllä ihan Ikea-fani. Käytiin kattelemassa etukäteen kamppeita mitä pitää ostaa, ja tuli semmonen yhteenlaskettu summa että kyllä saattaa löytyä aika paljon Craigslist/kirpparikamaa meidän tulevasta kämpästä :) Mukaan tarttui tällä kertaa vain ihan suunnitellusti kynttilöitä ja kynttiläkuppeja että tästä huoneesta sais edes jotenkin kotoisamman/tunnelmallisemman.


Lauantai vietettiin ihan kotioloissa herkkuja mässyttäen, muun muassa tämmöistä Streuseljotain, joka maistui vain sokerilta, rasvalta ja jauholta. Ja oli HUGE.



Sunnuntaina käväisin taas rundin Boxin kirpparilla joka on kyllä ihana, sain pidettyä rahat taskussa tällä kertaa ja mukaan tarttui vain kuvia kameraan.


Boxin vilinää


Friedrichshain <3


Ilmeisen normaalia lyödä purkka/leluautomaatti normaalin kerrostalon ulkoseinään?


Tahtoo tällasen asuntoauton! :D


Taiteilijan näkemys Sikaflunssasta

Sunnuntaista luvattiin viimemistä aurinkoista ja lämmintä kesäpäivää, joten lähdettiin sitten tekemään turistikierros paatilla Spree-joelle. Oli mukavia maisemia ja 1,5 h lenkki maksoi 8 euroa kun ilmeisesti oltiin opiskelijoita. Ajeltiin Tiergartenista keskustaan ja takaisin. Selostuksista nyt ei saanut mitään selvää mutta kyllä sieltä nyt muutaman perusmaamerkin tunnisti...


Hieno Hauptbahnhof eli pääjuna-asema. Ilmeisesti Euroopan suurin jos en ihan väärin ymmärtänyt.


Hienoja Tiergartenin taloja.


Berliner Dom


Joku hieno museo

Sunnuntaina oli hullunlailla turisteja liikenteessä, liekö lämpimän ilman vai vaalipäivän houkuttelemana. Saksa valitsi sitten taas Angela Merkellin ja puolueensa (kristillisdemarit?) jatkamaan. Whooptidoo. Eipä siihen meillä maahanmuuttajilla mitään sanomista ollut mutta oishan se ollut hienoa jos joku muu ois sen voittanut kun tuommoiset oikeisto-oikeistolaiset jotka saa Suomen Kokoomuksen näyttämään lähes kommareilta. Vaan näin täällä.

Tänään alkoi sitten VIHDOIN kauan odotettu saksan kurssi. 5x45 min päivässä on melko tuju annos, mutta ryhmä vaikutti niin sekavalta seurakunnalta (kaikki eri maista aina Mosambikista Kanadan ja Jenkkin kautta Argentinaan ja Ruotsiin jne.) ja suurin osa oli melkoisen pihalla eivätkä ilmeisesti juurikaan ymmärtäneet mitä opettaja puhui (mie tajusin! Jei! Ja on siellä yks bulgarialainen typy joka osaa kaiken), joten tuskin etenemistahti tulee ainakaan olemaan päätä huimaava. Ainut asia mikä ärsyttää (kikattavien jenkin ja kanadaneidin lisäksi) on matkat: 45 min suuntaansa ainakin ratikka+metro-yhdistelmällä, pitää kokeilla bussivaihtoehtoa joku päivä. Mutta tuleepahan herättyä ainakin aikaisin (viimestään seiskalta, gaah) eikä varmaan illalla ole unensaantiongelmia. Ihan mukava aloitus siis, ope oli tosiaan mukava joskin sillä on aika jännä aksentti, ja ke-pe tulee sitten toinen ope joka toivottavasti ei ole mikään biatch. Mutta tästä siis alkaa meikäläisen integraatiokurssi jota sitten kestääkin hamaan tulevaisuuteen... saa nähdä miten jaksaa. Mutta pakko jaksaa kun haluaa kieltä oppia! Ja töitä pitää tehä samaan aikaan että saa rahaa ;)

Viikonloppuna ois sitten synttäritkin. Jännää viettää ekaa kertaa synttäreitä muualla kun Suomessa. Lauantaille on suunniteltu kinkereitä vähäisen ystävä/tuttavapiirin kanssa ja pitää tässä alkaa jo suunnitella leipomuksia mitä voi tehdä ilman mitään välineitä ja pelkällä pellillä... saas nähdä mitä keksii!

Mutta näin taas täältä, palataan asiaan.

Paitsi vielä loppukommentti True Blood IS FUKKEN AWESOME!!!!